Nyt se on virallista.
Saan muuttaa omilleni.
Tää tuntuu niin epätodelliselta.
Oon niin onnellinen etten pysty edes sanoin kuvaamaan tätä tunnetta.
Ensin pitää vaan saada asunto.
Ollaan muutamaa käyty katsomassa ja ties kuinka moneen otettu yhteyttä.
Vielä ei oo tärpänny.
Mutta eiköhän kohta joku osu munkin kohalleni.
Koulu ei oo nyt lähteny niin hyvin käyntiin.
Oon ollu tosi uuvuksissa, ja nukun joka päivä pommiin.
Kirjaimellisesti joka päivä.
Oon ehkä kerran heränny ajallaan.
Oon ollu pois aika paljon.
Aamulla kun nukun pommiin niin vituttaa niin paljon että mieluummin jään sängyn pohjalle kun yrittäisin ehtiä ajoissa.
Olenhan kuitenkin jo epäonnistunut.
Nukkumaan käyminen on äärettömän vaikeaa, ja vielä vaikeampi on herätä aamulla herätyksiin.
Koulussa tunnen olevani huonompi kuin muut, enkä tunne riittäväni.
Nyt onneks edistyn edes parissa aineessa.
Viime viikon perjantaina heräsin jälleen kerran myöhässä.
Olin niin turhautunu itteeni etten päässy millään lähtemään.
Istuin vaan ja mietin että mitä teen elämälläni.
Lähdin kuitenkin, ja kouluun mennessäni ajattelin jo lähteväni takaisin kotiin.
Jatkoin silti matkaa.
Menin bussilla, ja pysäkkini tuli.
Ihmisiä tulvi sisään, mutta kuski ei avannu niitä keskiovia.
Yritin avata suuni huikatakseni mutta en saanu pihaustakaan pihalle.
Ahdisti liikaa sanoa mitään.
Täten jouduin ajamaan vielä pidemmälle kauemmas koulusta.
Jouduin kävellä pitkän matkan.
Kävellessäni olin jo ihan romahtamisen partaalla.
Menin silti kouluun.
Olin monta tuntia myöhässä.
Tullessani luokkaan sain ne perinteiset tuomitsevat katseet.
Kaikki taitavat spekuloida että mikä mua vaivaa ku oon koko ajan joko myöhässä tai pois.
Pyysin opettajan sivuun, ja yritin pitää itteni kasassa mutta en pystyny.
Aloin pillittää ja avasin vähän tätä mun tilannetta.
Hävetti aivan saatanasti.
Opettaja onneks ymmärs ja lähetti mut kuraattorille juttelemaan näistä asioista.
Nyt kävin jo toista kertaa siellä kuraattorilla.
Se kerto mun ryhmänohjaajalle vähän tästä mun tilanteesta, ja luojan kiitos se oli ollu ymmärtäväinen.
Ens viikolla meen uuestaan sinne kuraattorille.
Enköhän mä nyt saa tän koulunkin edes jotenkin onnistumaan.
Kai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti